Siirry pääsisältöön

Sofi Oksanen yhdistää fantasian ja raa’an todellisuuden

Sofi Oksasen kirja “Norma” kertoo Helsingin Kalliossa asuvasta Norma Rossista, jolla on salaisuus. Hänen hiuksensa kasvaa yli metrin vuorokaudessa. Kirja kertoo paljon naisten asemasta, yhteiskunnasta ja joidenkin miesten itsekkyydestä ja ahneudesta.

Kirjan alussa voisi luulla tämän teoksen olevan pelkkä dekkari, jossa tutkitaan pelkästään Norman äitin, Anitan kuolemaa. Kirjan edetessä saadaan tietoon, kuinka Normalla on piilevä kyky hiustenkasvun ohella. Norma pystyy haistamalla kertomaan jos ihmisellä on joku sairaus. Myöhemmin saadaan myös selville hiusten kasvun olevan piilevästi periytyvä tai ainakin kaikilla suvun jäsenillä on alttius moiseen erityispiirteeseen.  Kirjaan on oivallisesti sotkettu sekaisin täysin yliluonnollista ja mahdotonta tarinaa, kun taas täysin normaalia peruselämää. Teoksessa Norma käsittelee koko teoksen ajan oman äitinsä kuolemaa ja alkaakin eräänlaiseksi etsiväksi asian kanssa. Kirjan edetessä saadaan pieniä vihjeitä Anitan kuolemaan liittyen, mutta lopputulos jätetään kuitenkin auki.

Teoksessa kertoja yrittää harhauttaa lukijaa. Kirjassa kerrotaan Norman isoäidin äidistä, jossa saadaan selville äidin olevan Eva. Myöhemmin kuitenkin teoksessa kerrotaan Alman, eli Evan siskon, synnyttäneen Norman mummin ja että Eva ei ole sittenkään Norman mummin äiti. Ensimmäisellä kerralla lukija voi hämääntyä tästä. Ensin mummin äiti oli Eva, sitten hän on yht’äkkiä Alma. Tämä varmasti yrittää välittää lukijaan, ettei biologisella sukulaisuudella ole välilä. Vaikka kumminkin Alma on perheen sukulainen, silti hän on täti lapselle, eikä varsinainen äiti. Tässä tulee myös esille kirjan yksi teemoista, sijaissynnytys. Kuitenkin tämä sijaissynnytys ei ole tehtailemista, vaan sijaissynnyttäjä on oma sukulainen, kuten myöhemmässä teoksen osassa. Teoksen yksi rikollisuuden osista on vauvatehtailu, ja juuri sijaisäitien tehtailu. Teoksessa kerrotaan kuinka naisia “tehtaillaan” sijaissynnyttäjinä, ja kuinka tämä näyttää erittäin paljon tehtaan valmistukselta. 

Oksasen kirjaa voi tarkastella monista eri näkökulmista. Tarinaa voi tarkastella yhteiskunnallisesta asemasta, jolloin tarkastellaan Norman selviytymistä yhteiskunnan normeista, silloin kun hän on erilainen. Teosta voi tarkastella ahneuden näkökulmasta, eli siitä miten ahneita ihmiset on, kun myyvät naisten kohtuja, ja myyvät naisia sijaissynnyttäjinä. Tarkastelukohde, joka on erittäin vahva tarinassa on naisten asema. Kirjassa kerrotaan erittäin raa’asti kuinka rikkaat maksavat rikollisille rahaa siitä, että tämä saa sijaissynnyttäjiltä lapsen, joka on myös maailmalla erittäin iso eettinen ongelma. Myös tarinan suurin naisten asemaan liittyvä asia, joka ottaa kantaa liittyy Norman hiuksiin, ja muutenkin hiusyrityksiin. Teoksen koko pääteemana on se, että Norma joutuu ongelmiin hänen hiusten takia. Näin sanotaan takakannessa: “-- joutuu vaaraan harvinaisten ominaisuuksiensa vuoksi.”  jotka ovat hiusten kasvu ja kyky tuntea ihmisten sairaudet ja tunteet. Teoksessa käsitellään juuri tätä, mitä tapahtuu hiustenpidennysten tuotannon takana. Kukaan ei ikinä kiinnitä huomiota siihen, mitä julkisuuden henkilöiden hiustenpidennyksien tekemisellä on ollut. Joskus se on raakaa bisnestä, niin kuin tässä kirjassa.


Jasmin Jalo

Kommentit

  1. Blogimerkinnässä ei ole tuotu esille milloin kirja on julkaistu, mutta muuten julkaisutiedot löytyvät. Lukija saa yleisesti teoksesta kattavan ja selkeän kuvan. Kuitenkin kohta, jossa kerrotaan Evan ja Alman vanhemmuudesta, saattaa jäädä lukijalle hieman epäselväksi sen monimutkaisuuden takia. Itse en blogimerkinnästä löytänyt selkeää teesiä. Teos kulkee hyvin mukava koko merkinnän ajan, mutta esimerkkejä teoksen tekstistä ei ollut muut kuin takakannesta otettu lyhyt pätkä eöi niitä olisi voinut olla hieman enemmän. Omia ajatuksia on tässä blogimerkinnässä saatu tuotua myös esille. Pohdintaa merkinnästä löytyy hieman esimerkiksi sijaissynnyttäjistä, kuitenkin sitä olisi voinut tuoda enemmän esille. Aloitus merkinnöstä on todella hyvä ja mielenkiintoa herättävä. Loppuun olisi voinut ehkä tiivistää vielä ajatuksia teoksesta. Jokaisessa kappaleessa on kerrottu tietystä aiheesta, jolloin lukijalle muodostuu selkeä kuva. Lopussa ainakin itselleni jäi hieman epäselvä kuva siitä, mitä tarkoitettiin hiustenpidennysjutulla. Muuten kieli on sujuvaa ja ymmärrettävää.

    VastaaPoista
  2. Kirjoituksessa on kaikki julkaisutiedot, mutta julkaisuvuotta en löytänyt. Ilmeisesti puuttui... Lukiessa kirjoitusta, siitä saa hyvän ja mielenkiintoisen kuvan. Asiat ovat perusteltu selkeästi ja teoksesta on kerrottu sujuvalla kielellä, että lukija pysyy perässä. Teosta olisi voinut referoida hieman enemmän, se olisi auttanut referointia. Kirjoitus menee koko ajan sujuvasti eteenpäin ja keili on sujuvaa. Hyvä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

José Saramagon kertomus sokeudesta

José Saramagon kertomus sokeudesta on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1995 portugalinkielisenä. Sen on suomentanut Erkki Kirjalainen vuonna 1997. Kirjasta on myös tehty vuonna 2008 elokuva  Blindness . Kirja kertoo nimeämättömästä alueesta, johon iskee epidemia, jota kansalaiset alkavat kutsua valkotaudiksi. Tautiin sairastuneet näkevät pelkkää valkoista, eikä taudin aiheuttajaa tiedetä. Sokeutuneilla ei ole silmissä mitään vaurioita, joten näkevät joutuvat paniikkiin ja yrittävät taistella epidemiaa vastaan. Kaikki sairastuneet ja heidän kanssa tekemisissä olleet eristetään vanhaan mielisairaalaan, jossa ei ole kovin ihanteelliset oltavat. Syytä ei tiedetä, mutta sairaus ei tartu lääkärin vaimoon ollenkaan, vaikka itse lääkärikin on saanut tartunnan. Lääkärin vaimo onkin ainoa joka joutuu näkemään sairauden aiheuttamat seuraukset. Vaikuttaa, että kirjassa pidetään tärkeimpänä juonta ja tapahtumakäänteitä, koska kirjan miljöötä ei ole nimetty, eikä kirjan henkilöidenkään ni...

Teemu Mannisen yhteiskuntakriittistä runoutta

Vuonna 2012 julkaistun Teemu Mannisen Paha äiti (Poesia) -runokokoelman aiheet ovat arkisia, mutta samalla myös kantaa ottavia. Runokokoelma on herättänyt keskustelua, koska teoksessa puhutaan yhteiskunnan ongelmista. Niin kuin Kansan Sivistysrahaston sivuilla kerrotaakin, kokoelma on anarkistinen yhteiskunnallinen puheenvuoro, mutta se on myös haikeutta ja kaipausta pohtiva teos.   Teoksen nimi Paha äiti ei anna oikeanlaista kuvaa sen sisällöstä. Yksi keskeisimmistä teemoista teoksessa on ympäristö. Monissa runoissa kuvataan luontoa, jonka takia runoihin on helppo samaistua. Luonnon lisäksi aiheina ovat myös ihminen, elämä, eläimet, yhteiskunta ja yleisesti arkiset asiat. Esimerkiksi “Porsas” -runon ensimmäisessä säkeistössä kuvataan luontoa ja eläimiä: “Aurinko mönkii mäelle muistoksi. / Lihava metsä laihtuu puistoksi. / Pimeä leijona säilyy tarhassa. / Myyty lohi jäätyy pakastimessa.” Teoksen runot ovat irrallisia toisistaan eivätkä ne muodosta tiettyä kokonaisuutta....

Naisten asema sodan aikana

Kätilö on vuonna 2011 julkaistu Katja Ketun kirjoittama romaani, joka kertoo suomalaisen kätilön ja saksalaisen natsiupseerin suhteesta Lapin sodan aikana. Kirja sai vuonna 2012 Runeberg-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon. Kirjan teema on sota ja naisten olosuhteet sodan aikana. Naisilla oli siihen aikaan huono ja heikko asema ja erittäin vähän oikeuksia. Myös natsien valtakausi hallitsee kirjan aikana. Kirjan kieli on moniulotteista, siinä on monta kerrosta. Sitä voisi myös kuvailla hieman rajuksi ja ronskiksikin. Välillä tuntui että kirjassa hieman poukkoiltiin menneestä hetkestä nykypäivään. Tämän vuoksi kirjan perässä oli hiukan vaikea pysyä. Lapin Sota oli julmaa ja armotonta. Yksikään ei päässyt sitä karkuun. Ihmiset olivat nälkäisiä ja huonovointisia. Sairastelua ja ainaista kuolemista. Lapin raa'at sääolosuhteet eivät säälineet ketään. Elämä oli karua ja surullista. Sota kosketti jokaista ihmistä kylmästi, yksikään ei säästynyt. Jokainen päivä oli kuin viimeinen pä...